Kelohonka - Räppä, 28.1.2007, Tapiolan urheiluhalli, "Daniel-San löytää polkunsa"

Kelohonka - Räppä 80-65 (40-36)
Erät: (20-11, 20-25, 19-14, 21-15)

Viikontakainen yllätysvoitto ja monivuotisen petäjäpeikon kaataminen jätti koko viikon ajaksi hyvän tunteen päälle kelohonkalaisleiriin. Vaikka Räpälle oli syyskaudella hävitty suurinumeroisesti vierasottelussa Porvoossa, oli Kelohongan alkuverryttelyssä aistittavissa rento tunnelma. Porvoolaisjoukkue oli saanut paikalle vain seitsenhenkisen miehistön, tosin kaikki edellispelin kovat pyssyt, mukaanlukien Petri "urheilutoimenjohtaja" Uronen, olivat päässeet paikalle. Kelohongan rosterista uupuivat pidempää kaartia edustavat Mathias Suves ja Lauri Saarela, mutta pöytäkirjaan saatiin kuitenkin optimaalinen kymmenen nimeä. Ottelua tuomitsee kolme erotuomaria johtuen SKEL:n harjoittelusta miesten play-offseja varten, mikä on hyvä, sillä tuomarit ovat suomalaiselta huipputasolta. Alkulämmittelyn aikana Tapiolan urheiluhallissa paukahti päälle palohälytys, jonka allekirjoittanut vitsaili johtuneen Taneli "Daniel-san" Kivistön ylikuumentuneesta heittokädestä - vaan enteiliköhän tuo kuitenkin tulevaa ottelua...

Kotijoukkue avaa viisikolla Kivistö-V.Neva-Ropponen-Koivisto-Keskisaari, vierasjoukkue Räppä heittää kehiin vitjan Hytönen-Stenhäll-Wikholm-Eklund-Uronen. Edeltänyt naisten I-div.-ottelu on ilmeisesti tarttunut kummankin joukkueen otteisiin, sillä aluksi palloa ei meinata saada korirenkaan lävitse millään. Pelikellon huvettua 2 minuuttia ja 50 sekuntia Ville Keskisaari rikkoo kuparisen siirtäen Kelohongan tässä vaiheessa ratkaisevantuntuiseen 2-0 johtoon. Keskisaaren kori ravistaa kipsin kelohonkalaiskäsistä, mutta porvoolaisten korinteko on edelleen vaikeaa. Kelohonka onnistuu laajalla pelaajakaartilla ja ehtii jo karata 14-0 johtoon ennekuin Porvoo ottaa aikalisän pelin kuudennella minuutilla. Aikalisän jälkeen Porvoo palaa hieman piristyneenä ja paikkapuolustukseen ryhmittyneenä kentälle, ja ero kaventuu. Petri Urosen koreilla porvoolaiset hivuttautuvat erän loppuun mennessä yhdeksän pisteen päähän tilanteeseen 20-11. Urosen pistesaldo tässä vaiheessa viisi.

Ottelun toisessa erässä Räppä saa puolustuksensa pitämään: Kelohongan hyökkäykset pyörivät kolmosen kaaren tuntumassa ja kun Räpän korinaluspelotteena on Wikkensteinin hirviö Wikholm, jäävät levypallotkin vierasjoukkueen käsiin. Hyökkäyspäässä Räppä onnistuu laajemmalla rintamalla ja näin ero kaventuu muutamaan pisteeseen. Erän loppua kohden Kelohonka saa kuitenkin juonesta kiinni - etenkin Ville Nevan ajot puolustuksen keskelle luovat paikkoja etäämälle korista, mistä heitot alkavat jälleen putoamaan. Erä päättyy kuitenkin porvoolaisella tehominuutilla - Janne Hytönen upottaa kolmosen ja erän viimeisellä sekunnilla Johan Wikholm kakkosen. Vierasjoukkue vie lopulta erän viidellä pisteellä numeroin 20-25, puoliajalle mennään siis tilanteessa 40-36.

Vähälukuinen vierasjoukkue vaatii aluksi erätauoksi täyttä viittätoista minuuttia, mutta tulee järkiinsä ja tauko typistyy lopulta 7-minuuttiseksi. Lyhennetty erätauko ei kuitenkaan riitä Porvoon ainoan ison miehen, Johan Wikholmin, palautumiseen, sillä mies aloittaa ottelun toisen puoliskon penkiltä. Vierasjoukkueen aloittaessa hyvin lyhyellä viisikolla, Taneli Kivistö näkee mahdollisuutensa tulleen: mies parkkeeraa lihaisan vartalonsa porvoolaispuolustuksen keskelle, huutaa "mulla on pieni" ja alkaa nostella helppoja kuppeja itseään lyhyempien puolustajien yli. Kelohongan puolustuspäässä Antti Ropponen ansioituu vierasjoukkueen ykköspistenikkarin, Urosen, pysäyttämisessä. Räppä joutuu palaamaan miespuolustukseen Kelohongan lisätessä pistejohtoaan tasaisesti. Vierasjoukkueen onnistuu roikkua pelissä kuitenkin mukana Kai Forsmanin kovalla kolmosella ja kentälle palanneen Wikholmin korinalusnostoilla. Kolmannen erän päätös on kuitenkin kotijoukkueen: Erää on pelaamatta nelisen sekuntia ja Kelohonka saa sivurajan puolustuspäässään. Pallo avataan noin vapariviivan tuntumaan Pekka Nevalle, joka passaa pallon meikäläiselle. Kopioiden melko tarkasti Nevan Villen suoritusta Kartanon Herroja vastaan, allekirjoittanut kuljettaa pallon nopeasti hyökkäysalueella ja hyppää ilmaan korkeaan polviasentoon. Lopputulos kaksi pistettä ja summeri. What a feeling! Kolmas erä kotijoukkueelle 19-14 ja kokonaistilanne 59-50. Erän tehomies on ehdottomasti Taneli Kivistö, joka upotti 10 pistettä.

Neljännessä erässä Räppä tulee odotetun kovaa ja kuroo jälleen lähemmäksi Kai Forsmanin ja Petri Urosen muutamalla kovalla kolmosella. Kelohonka esittää kuitenkin edellispeleistä tuttua iloista hyökkäyspeliä, nytkin onnistumisia tulee erittäin laajalla rintamalla. Tommi Suominen ratkaisee jälleen jäätävästi ja upottaa viisi tärkeää pistettä juuri kun vierasjoukkueen on onnistunut hivuttautua viiden pisteen päähän. Vierasjoukkueen selkärangan katkaisee kuitenkin kuuden minuutin kohdalla Taneli Kivistön hyökkäysajan päättyessä ampuma kolmonen. Heitto lähtee noin rinnan tasolta ja kolahtaa levyn kautta sisään. Tarmo vetäytyy vielä aikalisälle miettimään miten sillasta noustaan. Erän loppuvaiheessa Tarmon vajaamiehisyys kuitenkin näkyy: hyökkäyspäässä heitot kolisevat rautoihin samalla kun vierasjoukkueen puolustuspäässä levypallot päättyvät kelohonkalaiskäsiin. Erän lopppuun Räpän Wikholm nostaa muutamat pinnat korin alta, mutta aika ei yksinkertaisesti enää riitä. Erä Kelohongan nimiin kuusi pistettä 21-15 ja ottelu 80-65

Kelohongan pisteet: Kivistö 21, Sorri 4, Marcus Mattila 14, Mark Mattila 2, V. Neva 7, Ropponen 11, P. Neva 2, Suominen 7, Koivisto 2, Keskisaari 10

Räpälle täytyy kyllä antaa propsit nopeista hyökkäyksen käynnistyksistä miesvajauksesta huolimatta, nopean ja puolinopean pelaamisessa joukkue on 2.-divarin paras. Vasta neljännen erän lopulla oikeastaan alkoi näkymään väsymisen merkkejä. Tässä ottelussa Räpän heitto ei kuitenkaan pudonnut samallalailla kuin kotiareenassa Porvoossa ja Ropposen Antin ansiokas puolustus pimensi Petri Urosen toisella puoliskolla. Kuten monessa muussakin ottelussa tällä kaudella, Kelohongan tasaisuus nousi esiin: neljä miestä tuplalukemilla ja kaikki pelaajat pistesarakkeessa. Kaksi kovaa voittoa siis takana, mutta tästä ei ole syytä takkia aukaista; seuraavaksi vastassa on Seniors, josta muistona on syyskauden ottelusta koko kauden surkein kelohonkalaisperformanssi.

Sunnuntaitunnelmat

Niille, jotka jaksaa seurata tätä meikäläisen enemmän tai vähemmän epäsäännöllistä bloggaamista laitettakoon muutamat hauskat nyrkkeilylinkit:

http://www.riemurasia.net/jylppy/displayimage.php?album=11&pos=49

http://www.riemurasia.net/jylppy/displayimage.php?album=search&cat=0&pos=7

Kotiteollisuus - Routa ei lopu

Kauniin talvipäivän kunniaksi:

Hän syntyi suklaamunasta, hän varttui kasvoi karkkikaupassa hän,
on hymyilevä pullapitkomies täynnä rusinoita, otsassa voisilmä.
Hän kuuntelee tätäkin vatsa täynnä, poltellen sikaria, hän etsii jotain
katseellaan, seinä seinä seinä seinä!

Kaiva poika kaiva vaan, routa ei lopu milloinkaan
Kaiva poika kaiva vaan, routa ei lopu milloinkaan

Hän on uloskannettu elämä, hän itkee yksin korpikuusen alla.
Hän on unohdettu lapsi leikkii legoilla lattialla. Etsii palasia jotka
isä levitti, jotka äiti imuroi, hän tahtoo ulos huoneestaan,
seinä seinä seinä seinä!

Kaiva poika kaiva vaan, routa ei lopu milloinkaan
Kaiva poika kaiva vaan, routa ei lopu milloinkaan

Sairaalan käytävän viiltävät valot, sinun puolestasi vuodatettu.
Kostean mullan hiljaisuus, sinun edestäsi annettu.

Kaiva poika kaiva vaan, routa ei lopu milloinkaan
Kaiva poika kaiva vaan, routa ei lopu milloinkaan
Kaiva poika kaiva vaan, routa ei lopu milloinkaan
Kaiva poika kaiva vaan, routa ei lopu milloinkaan

Petäjä - Kelohonka, 21.1.2007, Tapiolan urheiluhalli, "Kelohongan yllätysvoitto"

Petäjä - Kelohonka 64 - 81 (32-51)
Erät: ( 20-22, 12-29, 13-15, 19-15)

Kyllä kelpaa aloittaa sunnuntaipäivää nautiskelemalla voitto-ottelun otteluraportilla ja Carlsberg oluella. Kuten koripallo.com:issa jo aiemmin hehkuteltiin, tänään tuli eräs ajanjakso päätökseen, kun Kelohonka kaatoi vuosien yrittämisen jälkeen M2D sarjakakkosena keikkuvan Petäjän. Edellislauseen perusteella olivat pelin lähtökohdat jokseenkin Petäjälle edulliset - tuollaisen apinan ravistaminen pois selästä on usein henkisesti hyvin haastavaa. Kelohongan alkuasetelmia kuitenkin paransi Petäjän hieman vajaamiehinen kokoonpano: Petäjän normaalista rosterista uupuivat ainakin Jusa Manner ja Miika Nevasalo, ja kokonaisuudessaan pöytäkirjaan oli merkattu vain kahdeksan pelaajaa. Kelohonka puolestaan oli liikkeellä täydellä 12 hengen miehistöllä, joskin Makke Mattilan ja kumppaneiden edellisillan synttäribileet olivat mahdollisesti verottaneet hieman joidenkin Kelohongan pelaajien terävyyttä - ainakin Makken, joka oli anonut tälle aamulle kiintiökrapulavapaan.

Hätäisen alkuverryttelyn jälkeen aletaan itse asiaan. Kotijoukkue Petäjä avaa viisikolla Suuraho-Toiviainen-Wuorenjuuri-Schulman-Ristola, Kelohonka heittää vastaan Sorri-V. Neva-Ropponen-Saarela-Keskisaari-vitjan. Lieneekö ollut ottelun päätuomari Tomi Kallio lievästi krapulainen vai mitä, mutta ensimmäinen aloitusheitto on lähes kaksi metriä vino ja tippaus uusitaan. Seurannut uusintaheitto nousee nihkeästi aloitushyppääjien päiden yläpuolelle ja Petäjä kaappaa aloituksesta pallon haltuunsa. Näyttää jälleen siltä, että kotijoukkue aloittaa Petäjälle tyypillisellä hyökkäyspelillä, jossa palloa siirellään kärsivällisesti, kunnes se saadaan vapaaseen heittopaikkaan korin lähelle tai kolmosen kaarelle. Petäjä nostaakin pelin avauspisteet korin läheltä Lasee Schulmanin toimesta. Kelohonka on kuitenkin saanut edellispelistä ja viikon harjoituksista iloisen hyökkäysilmeen päälle ja heitot tuntuvat uppoavan. Vaikka Petäjä kaapii hyökkäyslevypalloja ja junnaa rutiinikoreja korin läheltä, Kelohonka juoksee karkuun onnistuneen kaukoheittopelin ansiosta. Etenkin edellisillan kymppisäkillä herkistynyt Antti Ropponen upottaa heittoja hurjana - kolme isoa säkkiin lähestulkoon peräjälkeen. Neljän minuutin kohdalla ollaan tilanteessa 10-16 ja Petäjä on pakotetu ottamaan aikalisä. Aikalisän jälkeen Petäjä saa hyökkäystä uomiinsa ja etenkin Nikke Toiviainen upottelee pisteitä korin läheltä, samalla Kelohongan hyökkäys hyytyy hieman, mutta johtoasema säilyy silti tauolle asti. Ensimmäinen erä päättyy vieraiden nimiin 20-22.

Toisessa erässä kentällä on käytännöllisesti katsoen yksi joukkue. Kelon vanhaan kaartiin kuuluva, tänään 29-vuotissynttäreitä juhliva Tommi Suominen pelaa niin kuin syntymäpäivänä vain voi pelata - mies upottaa erän alkuun kolmosen ja kaksi vaparia. Kun välissä Taneli Kivistökin upottaa ison heiton, on alkutahdit hurjalle toiselle erälle lyöty . Petäjä puolestaan vaipuu epätavallisen syvään lamaan hyökkäyspäässä: pallon saaminen korirenkaan läpi tuntuu olevan työn ja tuskan takana niin läheltä kuin kaukaa. Kun Petäjän konkarit sortuvat yllättäviinkin menetyksiin Kelohongan uhrautuvan puloustuksen keskellä ja samanaikaisesti Kelohongan hyökkäysruletti pyörii laajalla rintamalla, niin ero repeää äkkiä toiselle kymmenelle. Nikke Toiviaisen hiljentyessä hyökkäyspäässä, ei Petäjältä löydy miehelle hyökkäyspään korvaajaa ja erä päättyy Kelohongan 17 pisteen voittoon 12-29. Kelohongalta Tommi Suominen, Antti Ropponen ja Lauri Saarela upottivat kukin vähintään viisi pistettä erässä.

Puoliaikatilanne 32-51 ei kuitenkaan anna tilaisuutta omahyväisyyteen, tunnetusti Petäjä on kykyeneväinen nousemaan pahannäköisestäkin sillasta. Ilmeisen vakavaksi puoliaikatilanne veti kuitenkin kotijoukkueen, sillä Petäjä käytti lyhyen tauon täysin hyökkäys/puolustuskuvioiden punomiseen. Kelohongan taisteluhenki ei kuitenkaan notkahda, ottelu pysyy Kelohongan hallinnassa kolmannessakin erässä, joskin kotijoukkue herää hienoisesta koomastaan. Etenkin puolustuspään liike ja uhrautuvaisuus on kuitenkin huomattavasti parempaa vierasjoukkue Kelohongalla. Omaa kieltään kertonee meikäläisen useaan otteeseen tekemä vapaaehtoinen lattioiden pyyhkiminen omalla pelipaidalla, vaikka läheskään kaikissa tilanteissa tuollaista uhrautumista ei palkittu:) Pisteiden valossa Kelohonka taantuu enemmän kolmannessa erässä, mutta kun Petäjän heittokunto tuntuu olevan roudassa, niin kolmaskin erä päättyy vierasjoukkueen kahden pisteen voittoon. Neljänteen erään lähdetään Kelohongan 21 pisteen johtoasemasta 66-45, tosin suurimmillaan ero käväisi kolmannessa erässä jo 25:ssä.

Neljänteenkin erään Kelohonka lähtee yhtä kusi sukassa kuin kolmanteenkin taka-raivossa pahaenteinen "tästäkin ne voi vielä nousta". Neljännessä erässä Kelohongan puolustusasenne hieman notkahtaa, ja kun Petäjä saa tuoda pallon vapaasti hyökkäyspuoliskolle niin kotijoukkueen heittokin alkaa kummasti uppoamaan. Vaikka alkuun Kelohongan Marcus Mattila upottaa helpon kolmosen ja ynnää päälle post-vimpautuksen jälkeen kaksi pistettää lisää; niin Juuso Mannerin nopeasta hyökkäyksestä kiskaisema kolmeen pisteen heitto, Schulmanin helppo nosto Nikke Toiviaisien upeasta post-syötöstä ja Toiviaisen oma kolmonen tuo Petäjän äkkiä 15 pisteen päähän. Kelohongan oma hyökkäys puolestaan alkaa seisoa jaloillaan ja Spocki Salmen ainoa vaihtoehto on herätellä Kelohonkaa aikalisällä. Aikalisän jälkeen Tommi Suominen ottaa vastuulleen voiton kotiin tuomisen ja juoksee uskomattomia koreja Petäjän väsynyttä puolustusta vastaan. Maikki Suveksen ja allekirjoittaneen tirkistellessä sormien välistä Suomisen Tommin hurjaa menoa, mies kirjauttaa kahdeksan pistettä peräjälkeen ja napsii puolustuspäässä tärkeitä riistoja. Kahden minuutin kohdalla ero on jälleen parikymmentä ja Kelohongalle voittoon riittää pelkkä pallon pitäminen. Erä loppuu NBA-tyylisesti Ville Nevan pomputtaessa palloa ajan loppumiseen asti. Peli lopulta vierasjoukkueen nimiin 64-81.

Kelohongan pisteet: Kivistö 14, Sorri 2, Mattila 15, Björkman 2, V. Neva 5, Suves 2, Ropponen 14, Saarela 10, Suominen 13, Koivisto 4

Tänään matsi ratkesi (lopultakin!) Kelon laajempaan ja piirun verran kovakuntoisempaan pelaajakaartiin. Kun samaan aikaan Petäjälle sattui huono heittopäivä ja rivistä puuttui muutama nopeaan peliin pystyvä pelaaja, niin eväät eivät tänään riittäneet tuon pidemmälle. Ero näkyi tänään etenkin irtopalloissa, joihin Petäjän koukkupolvet tuntuivat ehtivän nihkeämmin kuin ennen. No, on tätä päivää jo odotettukin. Onnittelut vielä Tommille syntymäpäivistä ja hienosta pelistä. Lisäksi kiitokset Makkelle joukkueen herkistämisestä tätä ottelua varten.

Viikon päästä lähdetään jälleen ennakkosuosikin kaatoon, kun Tapiolan hornankattilaan saapuu sarjajohtaja Räppä Porvoosta mukanaan Petri "urheilutoimenjohtaja" Uronen. Piis aut...

Skypen perustajien uusi projekti

Aiemmin koodinimellä Venice Project kulkenut laajakaista tv-palvelu on nyt Joost. Firman taustalla on Niklas Zennström ja Janus Friis, miehet Kazaan ja Skypen takana. Mikäli oikein muistan tavoitteena on tuottaa p2p-idealla toimiva HDTV-palvelu. Nähtäväksi jää millaista ohjelmaa kyseisestä palvelusta saa, voisi kuitenkin uskoa, että Zennströmin ja Friisin referensseillä on mahdollista saada melko nimekästäkin taustatukea. Joostin sivut, joilta voi ilmoittautua halukkaaksi beta-testaajaksi, löytyvät täältä.

Itse uskon aika paljon vahvemmin laajakaistatelkkariin kuin suomalaiseen digi-vouhotukseen. Varmaa on jo se, että digitelkkariajan suurin häviäjä (ainakin Suomessa) on SVT, jonka katselemiseen tarvitaan oma ohjelmakortti jatkossa. Mikäli digiboksissa on yksi tai kaksi korttipaikkaa, niin enpä usko, että moni ihminen preferoi SVT:n korttia.

iPhone herutusta

Applen iPhone - aika herkullisen oloisia ominaisuuksia. Tahtoo!!

Kelohonka - LePy,14.1.2006, Tapiolan Urheiluhalli, "Virkamiesvoitto"

Kelohonka-Lepy 81-69 (54-39)
Erät: (24-19, 30-20, 18-18, 9-12)

Kelohonka oli puolittaisen pakkovoiton edessä sunnuntaina, kun kahden ottelun tappioputken jälkeen vastaan asettui sarjan tyvipäähän tukevasti leiriytynyt LePy. Kelohongan rosteri oli suurilukuisesti paikalla lukuunottamatta vatsataudin saanutta Antti "R2" Ropposta ja edellisessä ottelussa nilkkansa loukannutta Tommi Suomista. Kauden ensimmäiseen otteluun nähtynä vierasjoukkue oli vahvistunut muutamalla uudella pelaajalla, etenkin joukkueen kapteenin Kasper Kepsun paluu huomioitiin Keloleirissä. Toisaalta, joukkue oli heikentynyt ainakin yhdellä edellisessä kohtaamisessa hyvin pelanneella pelaajalla - Markus Konkarilla. Kelohongan takin aukinaisuuden todennäköisyys kuitenkin kasvoi syyskauden ensimmäisessä kohtaamisessa, joka päättyi Kelohongan suurinumeroiseen voittoon.

Kelohonka avaa miehistöllä Kivistö-Björkman-V. Neva-Saarela-Koivisto, Leppävaaran Frederikeiltä aloittavat Saarme-Haavisto-Kepsu-Eloranta-Mohammed. LePy aloittaakin melko pirteästi ja joukkue nostaa pelin ensimmäiset pisteet. Muutama ensimmäinen minuutti edetään tasatahtiin ja tuntumaa vastustajaan haetaan. Kelohongan edellisessä ottelussa yskähdellyt hyökkäys on kuitenkin kuin menneen talven lumia alkuerän lämmittelyn jälkeen: Björkman-Saarela-Keskisaari-akseli kiskaisee viisi perättäistä kolmosta. LePy roikkuu kuitenkin pelissä mukana osuen tällä kertaa hieman laajemmalla rintamalla kuin edellispelissä, varsinkin Markku Haaviston peli korin alla on vahvaa. Erän päätteeksi Ville "vipukepu" Keskisaari kiskaisee kuitenkin vielä yhden kolmosen naruihin ja korottaa näin erän pistesaldonsa yhdeksään. Erä päättyy lukemiin 24-19.

Toisessa erässä Keskisaari jatkaa siitä mihin jäi ja upottaa erän ensimmäiset pisteet. Kelohonka pyörittää nopeaa rotaatiota ja hyökkäys tuntuu kulkevan. Hiljalleen ero alkaa kasvamaan, ei niinkään parantuneen puolustuksen vaan nimenomaan hyvin toimivan hyökkäyksen ansiosta. LePy pysyttelee kuitenkin pelissä mukana mitenkuten muutaman jopa hieman onnekkaan kaukoheiton ansiosta. Keskisaaren päädyttyä vaihtopenkille vastuu pisteiden tekemisestä jaakantuu tasaisemmin - Kelohongasta pistesarakkeeseen kirjauttaa pelinumeronsa yhdeksän eri pelaajaa. Puoliajalle mennään tilanteessa 54-39.

Puoliajalla LePyn kapteeni Kasper Kepsu punoi juonia ja niiden seurauksen LePy aloitti ottelun toisen puolikkaan pelaamalla puolustuksessa nk. "läskipaikkaa", jossa luotetaan siihen että vastustajajoukkue ei onnistu kaukoheitoissaan. Taktiikka on ilmeisen onnistunut, sillä Kelohongan kaukoheitot kolisevat järjestään raudoissa, siinä kun vierasjoukkue upottaa heittoja läheltä ja kaukaa. LePy:stä pisteahneimpina kunnostautuvat etenkin Juho Latvala ja Janne Saarme. Viidessä minuutissa vierasjoukkue kirii kuuden pisteen päähän ja Kelohongan on turvauduttava ottelun ensimmäiseen aikalisään. Herättelyn jälkeen Kelohongan peli aukeaa jälleen. Eritoten aggressiivisempi puolustuspeli kantaa hedelmää ja toisaalta hyökkäyspään onnistumiset ruokkivat itseluottamusta. Kelohongasta eniten korinlävistäneitä heittoja tehnyt (kyllä, sellaisestakin voi joku pitää tilastoa) Taneli Kivistö terästäytyy kolmannessa erässä ja upottaa päättäväisesti kolmen-neljän metrin heittoja. Erä päättyy lopulta tasatulokseen 18-18 ja neljänteen erään lähdetään tilanteesta 72-57.

Neljäs erä ei sitten ihmellisyyksiä enää tarjoa. Ensimmäiset neljä minuuttia näyttäisivät olevan ensitahdit Kelohongan lopulliselle karkumatkalle. Pyrintö kuitenkin roikkuu vielä oljenkorressaan - kolmen onnistuneen kolmen pisteen heiton ansiosta frederikit pääsevät vielä kymmenen pisteen tuntumaan. Vierasjoukkueen kunto ja osumatarkkuus ei kuitenkaan kestänyt aivan pelin loppuun asti. Hirvi Koiviston muutamat tärkeät puolustuslevypallot ja pari sopivasti pomppinutta hyökkäyslevypalloa takaavat sen, että aika ei yksinkertaisesti enää riitä LePylle. Ottelun viimeisessä hyökkäyksessä nähdään kaksi komeaa suoritusta: ensin Lauri Saarela yrittää valloittaa itse keksimänsä tilaston, korinlävistäneiden heittojen, kärkipaikkaa fade-away jumpshotilla nurkasta. Seuranneesta levypallosta Kelohongan tehokkain, "vipukepu", tekee double-windmillin ja spinnaa pallon koria kohti kolmen metrin päästä korista puolen metrin korkeudesta. Laiha loppusaldo molemmissa suorituksissa, vaikka komeita olivatkin. Nihkeä viimeinen erä päättyy lopulta vierasjoukkueelle kolme pistettä. Pelin lopputulos 81-69.

Kelohongan pisteet: Kivistö 15, Sorri 6, Marcus Mattila 8, Björkman 9, V. Neva 4, Suves 6, P. Neva 5, Saarela 8, Koivisto 4, Keskisaari 16

Mitä voi sanoa ottelusta muuta kuin pakkovoitto tuli ja siihen riitti n. keskinkertainen peliesitys. Voitto hyvä, mutta ymmärettävästi paremmin pitää pelata seuraavassa ottelussa sarjakakkosta Petäjää vastaan. Kuten usein urheilussa, hyvän vastustajan edessä oman suorituksenkin taso nousee, joten odottaisin että ensi sunnuntaina on aika hyvä ottelu tiedossa. By the way, voittooluet G-pisteessä maistuivat jälleen oikein raikkaille. Tästä on hyvä jatkaa.

Viikonlopun kokkaukset

Tulipa eilen tehtyä ihan helevetin hyvää risottoa. Harvemmin tulee kokkailtua äyriäissekoituksesta mitään, mutta nyt oli kyllä niin hyvää, että tulee varmaan tehtyä heti ensi viikonloppuna uudestaan. Suosittelen!!

Ohje löytyy Pastanjauhajien blogista, joka on muutenkin melkoinen ruokareseptien aarreaitta. Kokeilkaapa tehdä viime lokakuun reseptien kohdalta löytyvää muhkeaa focacciaa. Meikäläisen osumatarkkuus on ollut huomattavasti parempi kuin koriksessa ikinä (5/5 ) sen kohdalla, eli aina on onnistunut ja hyvää on.

Mäkihyppyä

Kyllä nyt on Norskit tehny hienon mäkihyppypelin. Vielä kun oppisi laskeutumaan...Eipä taida tänään enää tulla mitään työnteosta.

Holmenkollen SkiJump Jump the Holmenkollen ski jump! Try the game from Visit Norway here!

6.1.2007 - Kori-80 - Kelohonka, Killan koulu, Kerava

Kori80 -Kelohonka 83-74 (45-34)
Erät: (27-14, 18-20, 18-20, 20-20)

Aika rikkoa melkein kuukautinen hiljaisuus kirjoittamalla, harmi kyllä, hävitystä ottelusta. Kelohonka avasi vuoden 2007 suoraan vierasmatsilla Keravalla. Lähtökohdat otteluun olivat jokseenkin kaksijakoiset: kotiottelu Kolleja vstaan oli päättynyt lähes kolmenkymmenen pisteen voittoon, tähän otteluun valmistautuminen oli kuitenkin jäänyt kunkin pelaajan omalle vastuulle, sillä viimeiset yhteiset harjoitukset oli pidetty joulua edeltävällä viikolla. Lisäksi ottelusta poissa Kelohongan koriartisti Antti "Rops" Ropponen, joka haki edellisottelun kuivempaan performanssiin helpotusta Suomenlahden eteläpuolelta Eestistä.

Kelohonka avasi Sorri-Neva-Suves-Saarela-Suominen viisikolla, Kolleilta vastaan asettui Piipponen-Pelkonen-Railotie-Korhonen-Lemmetyinen. Aiempien ottelujen perusteella Kolleista oli merkitty kaksikko Korhonen-Railotie. Keravalaiset kuitenkin osoittivat ottelun alusta asti olevansa paremmin hereillä ja että ratkaisuihin pystytään laajemmallakin pelaajarepertuaarilla. Kollit repäisivät pikatahtiin kymmenen pisteen kaulan kelohonkalaisten vielä hakiessa 2-divari tason tilannekovuutta. Keravalaisiten yllätysmomentista vastasi ensimmäisellä neljänneksellä erityisesti Kari Piipponen säkittämällä kahdeksan pistettä. Kelohongan performanssista ei muuta mainitsemisen arvoista juuri jäänyt kuin se, että korin alla puuttuva kovuus yritettiin kompensoida ihmettelemällä tuomarilinjaa. Kyseisen taktiikan tehokkuuden tietää dorkakin, eli eihän se vahvasti mennyt. Ensimmäinen erä päättyi keravalaisjohtoon 27-14.

Toiseen erään Spocki Salmen ei turhaan tarvinnut joukkuetta herätellä, sillä pelaajista itse kukin tiesi että tasoa olisi nostettava melkoisesti, mikäli voitosta halutaan taistella. Toiseen erään joukkueemme tulikin sitten huomattavasti pirteämmin ja kervalaisten aiempi kori-ilottelu saatiin hienoiseen kuriin. Erän ensimmäinen puolikas näytti kääntävän ottelun jo tasoihin Kelohongan puolustuksen ja etenkin levypallopelin tehostuessa. Kun erää oli pari minuuttia jäljellä, vierasjoukkue oli enää kuuden pisteen päässä halliten palloa. Muutaman (näin kelohonkalaisittain) typerän menetyksen jälkeen keravalaiset pudottivat pari kovaa ja tärkeää heittoja naruihin ja karkasivat jälleen yhdentoista pisteen johtoon. Puoliajalla tilanne 45-34.

Puoliajalla vierasjoukkueella oli osittain vitsit hieman vähissä - toinen erä eteni ihan hienosti kunnes...Eli eihän se nyt ihan reisilleen mennyt, mutta hetkeksikään ei saa nukahtaa kentällä, sillä Kollit olivat heittotuulella.

Kolmanteen erään lähdettiin yhdentoista pisteen takamatkassa, mikä on (omasta mielestäni) yksi henkisesti raastavimmista puoliaikatilanteista kummankin joukkueen kannalta. Vierasjoukkue yritti vimmatusti kiriä Keravan Kollien johtoa, mutta yritys kaatui nikoittelevaan hyökkäyspeliin. Kolmanne erän puolessavälissä ero oli noin viidessä pisteessä, mutta vierasjoukkue onnistui sössimään kolme pallonhallintaa, joilla peli oltaisiin voitu tuoda jälleen tasoihin. Kun kotijoukkue sai taas hyökkäyspelin uomiin ja säkitti koreja ajoittain uskomattomista paikoista, niin ero pysyi sitkeästi 7-10 pisteen tuntumassa erän loppuun asti. Kolmannessa erässä Kelohongan rosteri kaventui yhdellä pelaajalla joukkueen nestorin, Tommi Suomisen, löysien nilkkojen pyörähdeltyä holtittomasti pelikentällä. Kolmas erä kahdella pisteellä Kelohongalle ja tilanne 54-63.

Neljättä erää edettiin tasapäin muutama ensimmäinen minuutti, kunnes kotijoukkue repäisi parhaimmillaan kuudentoista pisteen karkumatkalle. Erityistä syytä eron kasvamiseen ei löydy muusta, kuin kotijoukkueen suhteellisesta paremmuudesta vierasjoukkueeseen nähden. Taneli Kivistö päätti kuitenkin tuoda Kelohongan vieläkerran peliin mukaan nakkaamalla kaksi perättäistä kolmen pisteen heitto pussin pohjille. Kotijoukkueen hyvin pelanneen Kari Piipposen kolme pistettä seuranneessa hyökkäyksessä piti kotijoukkueen vielä jokseenkin turvallisella karkumatkalla. Kun Marcus Mattila kuitenkin vielä ynnäsi nopeasti kolme pistettä oli Kelohonka jälleen iskuetäisyydellä, kun peliä oli jäljellä enää muutamia minuutteja. Kotijoukkueen vapareiden, Lauri Saarelan kakkosen ja Maikki Suveksen kolmosen jälkeen oltiin neljän pisteen pelissä kun ottelua oli jäljellä reilu minuutti. Kelo rikkoo ja keravalaisilta vapariviivalle Ossi Korhonen. Ensimmäinen vapaaheitto menee yllättäen ohi ja Kelohongalla on vielä hienoinen oljenkorsi ottelussa. Toisen ohimenneen vaparin jälkeen levypallo kuitenkin hyökkäävälle kollilaumalle, mikä käytännöllisesti katsoen ratkaisi ottelun lopullisesti. Lopuksi heitettiin vielä muutamia vapareita, mutta kotijoukkueelle lopulta ansaittu voitto 83-74.

Kelohonka pisteet: Kivistö 19, Sorri 2, Marcus Mattila 17, Neva 11, Suves 3, Saarela 15, Suominen 5, Keskisaari 2

Eipä auta selittelyt, ottelussa näki ihan selvästi kumpi joukkueista oli pitänyt paremmin tatsia yllä joulutauolla. Ensimmäinen erä kotijoukkueelle 13 pinnaa ja matsi ratkesi käytännöllisesti katsoen siinä. Ilmeisesti joulutauolla pelattu harjoitusottelu tuotti tulosta, sillä kotijoukkue onnistui ottelun läpi juuri sellaisissa "ei toi voi mennä"-heitoissa, jotka tarvitaan tiukan ottelun ratkaisemiseen.

Joten - onnittelut keravalaisille ansaitusta voitosta. Melkoinen tasonnosto (lähes +40 pinnaa) siitä kauden ensimmäisestä ottelusta ja aidossa nousussa kakkosdivarin sarjataulukossa. Joukkuetovereille terveisiä - treeneissä nähdään ja nyt mennään muuten kovaa, sillä kolmatta tappiota putkeen ei vain voida enää ottaa.

P.S. Ropposelle terveisiä katsomossa peliä seuranneelta naishenkilöltä, joka ilmoitti olevansa Antin vanha ala-asteen opettaja Jumppanen.